maanantai 18. tammikuuta 2016

Oi maamme ja niin poispäin

Tänään pääsin kuuluttamaan suomen kaunista kieltä ja olin oikein kunnolla isäm maalinen. Lauloin nimittäin Suomen kansallislaulun musiikintunnilla opettajan säestyksellä.

Silti tää nyt ei oo mitenkään oikeesti tärkee asia. Mielenkiintosempaa on se, että tänään taas tajusin kuinka epä isänmaallisia suomessa keskimääräsesti kuitenkin ollaan (tai lol ainakin mä). Se musamaikka kysy multa, että kuka on kirjottanu Maamme-laulun. Olin silleen öö.. ruotsinkielisen ainakin Runeberg, mut tota suomeks ehk...? Sit  se kysymikä on Suomessa epävirallinen hymni. Ei mitään hajua. Sitten, kun se sanoi, että Finlandia, olin silleen joo niinpäs muuten onkin kröhm. Sit se kysy, et onks se sellanen tunteet pintaan, kaikki nousee seisoon ja tyyliin itkee isänmaallisia kyyneleitä sanoin vaan, että ei Suomessa isänmaallisuus oo oikeesti tavallisesi kovin iso juttu. Ja se on yks asia mistä tykkään Suomessa tosi paljon.

Sit oikeestaan tajusin miks. Okei suomalaiset on nöyrä kansa ja jeejee, mut kuinka kauan me ollaan kuitenkin oltu itsenäisiä. Mitä KAIKKEE KAMALAA Suomelle on tapahtunu. No 70 vuotta sitten oli tota yks sota. Joo aika kamalaa. Eesti taasen on ollu itsenäinen alle 30 vuotta. On ehkä ihan ymmärrettävää, että Eestissä isänmaallisuus on paljon suuremassa asemassa. Esim. kaikki tietää  varmasti kansallislaulun sanottajan :D


2 kommenttia:

  1. Jos Suomessa kantaa kansallisia symboleita julkisesti (leijonakoru, -tatuointi ja Kiitos-huppari) niin ensivaikutelma on kai enemmänkin rasistinen kuin isänmaallinen (ainakin vihervassarikuplassa eläville). Kerran vuodessa voi katsoa Tuntemattoman, polttaa sinivalkoisia kynttilöitä muutaman tunnin ja katsoa linnanjuhlia. Siinäpä se.

    VastaaPoista
  2. Meillä oli muuten just Baltianmaat yllissä ja kuunneltiin myös Eestin kans.laulu. Suomen-ja eestinkieliset versiot ovat lähes samalta vuodelta, jtn 186?. Kvg. Suomi vuotta aiemmin.

    VastaaPoista