Hehe, me suomalaiset ollaan sellasta hiljasta kansaa, koskaan pukahdetakkaan mitään. Ei oo yhtäkään epäsosiaalisempaa kansaa!!
No niinhän sitä luulis...
Nyt puhutaan pääasiallisesti nuorista,koska parhaimmat jubailut mulla on ollu aikuisten kanssa ja ne on ajoittain suhteellisen sosiaalisia.
Luuletko sinä, että suomalaiset ovat epäsosiaalisia? No sitten, et ole vain koskaan keskustellut eestiläisen kanssa. Selvä, korjaan, että Eestissä on paljon puheliaita ihmisiä (joita uskomatonta kyllä on myös Suomessa), mutta puhelisuuden puute on aivan eritasoista kuin Suomessa. Sen saa erityisesti huomata vaihto-oppilaana, kun tulee kaupunkiin, missä ei tunne ketään ja on tottunut kotimaassaan ympärillä pyörivään sosiaaliseen ihmismassaan. Yksi ongelmistani luoda ihmiskontakteja täällä on ollut se, että suurin osa "keskusteluista" menee näin:
Minä: Moi.
Joku: Hmm.
Minä: Tykkäätkö/Mitä mieltä oot asiasta x?
Joku: Iha ok.
...
Minä: Okei.
...
Minä: Tykkäätkö asiasta y?
...
Joku: Nää.
...
Minä: ...
Joku: ....
Eli siis: jos keskustelua yrittää avata se tyssää heti alkuunsa, koska vaikka keskustelunavauskysymykseensä saisi vastauksen, ei sitä seuraa minkäänlainen jatkokysymys tai muunkaanlainen keskustelun jatkaminen. Kun tälläsiä pikku "small talkeja" on käynyt useamman ihmisen kanssa useampaan kertaan niihin alkaa pikkuhiljaa kyllästyä ja lopulta päätyy vaan kaikki välitunnit lukemaan taloustiedettä, kun toiset ihmiset tekee sosialisoinnista niin uskomattoman vaikeeta.
No entä sitten nettichattaily? No siinä MINÄ olen auttamattoman huono. Mulle ei oikein ole luontevaa tutustua ihmisiin netissä, vaikka sitten kavereiden kanssa voi chatissä jakaa sellasta kuraa, että huhhuh. Yritän kuitenkin ponnistella ja jubailla näille epäsosiaalisille hepuille internetin kautta, mutta ne tekee senkin aika vaikeeks nimittäin käyttämällä Facebookia, jota vihaan ja jonka viestisovellus toimii kännykällä hemmetin hitaasti. Lisäksi sama keskustelun jatkumattomuus häiritsee suurinta osaa näistäkin keskusteluista.
Mitä mun kokemukset sitten taas suomalaisista on, niin vaikka suomalaiset ei oiskaan kovin oma-aloittesia tulemaan jutteleen, keskustelun aloittaessa kyllä yleensä kohteliaasti sitä jatketaan, yritetään keksiä ainakin muutama uusi puheenaihe ja edes esittää olevansa kiinnostuneita toisen seurasta. Ja Suomessa voi aina alkaa puhumaan säästä! Itse asiassa on Eestissäkin yksi asia, josta saa periaatteessa aina jutun juurta, nimittäin smalltalkin aiheena sään sijaan Eestissä toimii se, että selität mitä vihaat (tämä ei kuitenkaan sovellu kovin hyvin minun positiiviselle luonteelleni).
Onneksi poikkeuksiakin on! Syy miksi kirjoitan tästä nyt, on se, että alan vihdoin nostaa sosiaalista päätäni, koska a) olen ollut tarpeeksi pitkään ollakseni vähemmän epäilyttävä paikallisten mielestä ja b) olen ollut täällä tarpeeksi pitkään tietääkseni tarpeeksi kelvollisia sosialisoinnin kohteita (let's face it, oon pikkasen nirso kavereiden suhteen, koska en esim. tykkää frendeistä, jotka juo, polttaa, on misogynistisiä (ylipäätänsä anti-feministejä), vihaa kasvissyöntiä/vegaaneja tai on erittäin homofobisia. Voitte vielä kuvitella miten tää toimii tälläsessä kohtalaisen konservatiivisessa maassa :)))).
Liittyen nyt suureen sosiaaliseen vallakumoukseeni: olin tänään yhen mukavan tyypin kanssa kaffella. Sain pitkästä aikaa oikeesti juteltua kunnolla, sain tehtyä sen eestiksi, tutustuin paremmin mukavaan ihmiseen ja vietin kaiken kaikkiaan hauskaa aikaa. Keskiviikkona menen sitten taas toisen tyypin kanssa kahvittelemaan, joka vaikuttaa myös mukavalta ja jonka kanssa on tullut vähän facen välityksellä jubailtua. Jälkemmäinen on tuttu tanssiryhmästä, josta muuten on nyt aika kauan pitänyt tehdä oma postaus (taidan saada myös jopa aikaan nyt kun saan tällä postilla writingblockin helvettiin).
Loppujen lopuksi sellanen outo hörhö niinku minä saa niitä toivomiaan fiksuja eestiläisiä kavereitaan!
Ps. nyt jos jäi paha mieli siitä, ettei Suomi olekaan epäsosiaalisuuden ykkösmaa (vaikkakin varmasti kärjessä hilluu), niin ainakin suomalaiset voittavat eestiläiset ämpäreiden jonottamisessa. Sitä ei Eestissä tuskin tekisi kukaan.
Neuvosto-Eestissä on saatu jonottaa ämpäreitä ja vähän muutakin senkin edestä. No mutta tosi kiva jos olet löytänyt "kaltaisiasi" kavereita!
VastaaPoista